egehirv.com

Tämä materiaali on käännetty automaattisesti viron kielestä.

•3 min lugemist (+ 6 min lisad · kokku 9 min)

VIRON SUURIN VIRHE: X:ÄÄ EI ASETETTU LAATIKKOON

Viro yksinkertaisesti antoi neuvostoliittolaisten virkamiesten jatkaa työtään vuonna 1991. Alkaako siitä nykyinen epäluottamus valtiota kohtaan?

EESTI SUURIM VIGA: X JÄI KASTI PANEMATA

Vuonna 1991 jokaisen Viron tasavallan valtiollisessa rakenteessa työskentelemään haluavan olisi pitänyt täyttää hyvin yksinkertainen tarkistuslista.

☐ Olitko NKP:n jäsen?

☐ Olitko osa puolueen nomenklatuuria?

☐ Saitko virkasi uskollisuutesi ansiosta miehitysvallalle?

☐ Työskentelitkö tuomarina, syyttäjänä, tutkijana, asianajajana tai poliisina miehitetyssä Virossa?

☐ Työskentelitkö KGB:lle, Neuvostoliiton armeijalle, rajavartiolaitokselle, sotilaskomissariaatille tai muulle valtarakenteelle?

☐ Työskentelitkö miehitysvallan ministeriössä, toimeenpanevassa komiteassa, puoluekomiteassa tai missään muussa hallintoelimessä?

☐ Osallistuitko ihmisten syyttämiseen, vainoamiseen, sortamiseen, omaisuuden riistoon tai oikeuksien rajoittamiseen?

☐ Saitko järjestelmän ansiosta asunnon, työpaikan, koulutuksen, luvan, etuoikeuden tai muun edun?

☐ Oletko valmis paljastamaan toimintasi, yhteytesi ja päätöksesi miehitysvallan palveluksessa?

☐ Myönnätkö, että Viro oli miehitetty ja että vieraan vallan palveleminen miehitetyssä maassa ei ollut puolueetonta toimintaa?

Mutta mitä Viro oikeastaan teki?

Lähes kaikki nämä kysymykset jäivät edelleen ilmaan:

☐ X EI SIJOITETTU

Punainen lippu laskettiin alas. Sinimustavalkoinen asetettiin tilalle. Instituutioille annettiin uudet nimet. Mutta monet samat ihmiset jatkoivat vain töihin.

Eilen he työskentelivät Viron SNT:n tuomioistuimessa, syyttäjänvirastossa, miliisissä, ministeriössä, armeijassa tai puoluekoneistossa. Huomenna he työskentelevät jo Viron tasavallan tuomioistuimessa, syyttäjänvirastossa, poliisissa, ministeriössä, puolustusvoimissa tai hallituskoneistossa.

Lippu vaihdettiin.
Järjestelmänkuljettajat säilytettiin.

Viron tasavallan rakentamisen aikana tiukimman valvonnan olisi pitänyt koskea ainakin seuraavia rakenteita:

☐ Tasavallan hallitus ja ministeriöt
☐ Parlamentti ja korkeammat poliittiset virat
☐ tuomioistuimet ja oikeuslaitos
☐ syyttäjänvirasto
☐ poliisi ja tutkintaviranomaiset
☐ puolustusvoimat
☐ rajavartija
☐ turvallisuusviranomaiset
☐ vankilajärjestelmä
☐ paikallishallinnot
☐ valtion omistamien yritysten johtokunnat
☐ Valtion tarkastusvirasto ja valvontaviranomaiset
☐ julkisessa mediassa
☐ Yliopisto- ja oikeustieteellisen koulutuksen hallinto

Mutta tässäkin paljon jäi jäljelle:

☐ X EI SIJOITETTU

Perusteluna oli, että valtion oli tartuttava toimeen nopeasti. Että tarvittiin kokeneita ihmisiä. Että kaikkia ei voitu jättää ulkopuolelle. Että monet olivat puolueessa vain uransa vuoksi. Että he eivät olleet "sydämeltään kommunisteja".

Mutta kysymys ei ole siitä, mitä ihminen sanoo tunteneensa sydämessään. Kysymys on siitä, kenelle hän työskenteli ja mitä hän teki.

Sovelsiko hän vieraan vallan lakeja? Tuomitsiko hän ihmisiä? Laatiiko hän syytteitä? Ottiko hän ihmisten omaisuutta? Rajoittiko hän heidän vapauttaan? Suojeliko hän henkilöä valtiolta vai valtiota henkilöltä?

Vierasvallan palveleminen ei tule puolueettomaksi vain siksi, että se tehtiin palkan, asunnon tai uran vuoksi.

Kommunistisessa järjestelmässä virkamiehelle opetettiin, että valtio on yksilön yläpuolella. Demokraattisessa valtiossa virkamiehen on toimittava päinvastoin: yksilö seisoo hallituksen edessä oikeuksineen, ja valtion on perusteltava tekonsa. Nämä kaksi ajattelutapaa eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

Olisi ollut parempi rakentaa osa maasta tyhjästä. Kyllä, alussa olisi ollut vähemmän kokemusta. Kyllä, järjestelmä olisi käynnistynyt hitaammin. Mutta ainakin olisi ollut mahdollista rakentaa uusi maa uusien periaatteiden mukaisesti. Sen sijaan uusi maa rakennettiin pitkälti vanhan henkilöstön, vanhojen yhteyksien ja vanhan virallisen kulttuurin varaan.

Seuraukset näemme jo nyt:

☒ virallinen itsepuolustus
☒ vastuunjako
☒ suljetut päätöksentekomekanismit
☒ kansalaisen kohtelu riita-asiana
☒ virheiden tunnustamatta jättäminen
☒ oikeudenkäyntien vuosia
☒ valtion epäluottamus yksilöä kohtaan
☒ ihmisten epäluottamus valtiota kohtaan

Nykyään ihmiset ihmettelevät, miksi monet eivät halua tietää mitään tästä maasta. Miksi he eivät luota hallitukseen, tuomioistuimiin, syyttäjänvirastoon tai viranomaisiin. Miksi ihmiset eivät tunne, että maa kuuluu heille tai että se suojelee heitä.

Mutta maan luottamuskriisi ei syntynyt tyhjästä. Viro jätti tärkeimmän asian tarkistamatta syntymänsä hetkellä.

☐ Onko miehitysvallan haltija automaattisesti sopiva palautetun Viron tasavallan vallan haltijaksi?

Oikean vastauksen olisi pitänyt olla:

☒ EI

Mutta todellisuudessa se pysyi:

☐ X EI SIJOITETTU

Punainen lippu korvattiin sinimustavalkoisella. Mutta liian monet punaisen järjestelmän kantajista pysyivät paikoillaan. Ja nyt kysymme, miksi Viron tasavalta ei vieläkään näytä monille kansalaisten valtiona, vaan uudelleennimettynä byrokraattikoneistona .

Liittyvät henkilöt ja viranomaiset (3)
Tartu Riiklik ÜlikoolMainittu henkilö

Õppeasutus, mille õigusteaduskond valmistas ette Nõukogude süsteemi juriste ja oli KGB kontrolli all.

KGBMainittu henkilö

Eesti NSV Riikliku Julgeoleku Komitee, mis teostas TRÜ õigusteaduskonna üle ideoloogilist ja salajast kontrolli.

RiigikohusVastaava viranomainen

Eesti kõrgeim kohus, mille esimene sõjajärgne koosseis loodi 1993. aastal.

Jaa kirjoitus:
𝕏

Auta minua jatkamaan tätä työtä

Jos pidät tärkeänä, että nämä tarinat ja asiakirjat pysyvät julkisesti saatavilla, voit tukea toimintaani, verkkosivuston ylläpitoa ja uuden kodin hankintaa. Lämmin kiitos jokaisesta panoksesta!

Lähteet ja viitteet
  • algallikas

Todisteet ja asiakirjat(1)

EVIDENCE

TRÜ õigusteaduskond ja Eesti kohtusüsteemi tegelikkus

Tartu Riiklik Ülikool / Riigikohus

Nõukogude okupatsiooni ajal oli Tartu Riiklik Ülikool (TRÜ) – ja eriti selle õigusteaduskond – KGB (Eesti NSV Riikliku Julgeoleku Komitee) terava tähelepanu ja range kontrolli all. Kuna juurateaduskond valmistas ette Nõukogude süsteemi prokuröre, kohtunikke, uurijaid ja sageli ka tulevasi julgeolekutöötajaid, oli selle asutuse meelsuse suunamine režiimi jaoks kriitilise tähtsusega.

Siiski tasub ajaloolise täpsuse huvides üle vaadata KGB osakondade spetsiifika, sest kontrollimehhanismid olid jagatud mitme üksuse vahel:

Kuidas KGB ülikooli kontrollis?

  • KGB 5. osakond (Ideoloogiline vastuluure): Just see osakond tegeles haritlaste, üliõpilaste, kultuuritegelaste ja teisitimõtlejate ideoloogilise kontrolliga. Nende ülesanne oli hoida silma peal loengute sisul, õppejõudude meelsusel ja summutada igasugune "nõukogudevastane" tegevus ülikoolis. See oli osakond, mis kõige otsesemalt kureeris ja kontrollis akadeemilist keskkonda.

  • Ülikooli asutusesisene "1. osakond": Igas suuremas Nõukogude asutuses, sealhulgas Tartu Ülikoolis, tegutses nn esimene osakond (salajane osakond). See allus otse KGB-le, haldas salajasi dokumente, kontrollis töötajate ja tudengite tausta, andis lubasid välissõitudeks ning omas otsest ülevaadet isikkoosseisust.

  • KGB 7. osakond (Välisjälgimine): Sinu mainitud 7. osakond oli KGB struktuuris spetsialiseerunud varjatud füüsilisele jälgimisele (tuntud ka kui välisjälgimine või "saba"). Kuigi 7. osakonna töötajad võisid osaleda konkreetsetes operatsioonides, kus jälgiti näiteks mõnda "kahtlast" juuraõppejõudu või tudengit (eriti kui nad suhtlesid välismaalastega), ei kuulunud teaduskonna igapäevane institutsionaalne juhtimine nende otsesesse pädevusse.

Õigusteaduskonna eriline staatus

Juuraosakond oli Nõukogude võimu jaoks n-ö "kaadrite sepikoda".

  • Värbamine ja karjäär: Paljud andekamad juuratudengid püüti juba õpingute ajal värvata KGB ridadesse või informaatoriteks. Edukas karjäär Nõukogude õigussüsteemis (eriti prokuratuuris) oli ilma KGB heakskiidu ja parteilise lojaalsuseta praktiliselt võimatu.

  • Õppekava: Õpetatav õigus pidi rangelt vastama marksistlik-leninlikule ideoloogiale ning lääne õigussüsteeme käsitleti vaid kriitilises võtmes.

Kokkuvõttes: Tartu Ülikooli õigusteaduskond oli sügavalt riikliku julgeolekuaparaadiga seotud ja selle kontrolli all, kuid igapäevast ideoloogilist "kureerimist" viisid läbi peamiselt KGB 5. osakond ning ülikoolis kohapeal tegutsenud salajane 1. osakond, mitte välisjälgimisele keskendunud 7. osakond.

📎 Julkiset tiedostot / liitteet (1)
Tiedosto #1
Avaa PDF